keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Äänestyksestä

Otsikoissa on viime aikoina pyörinyt galluppeja perussuomalaisten jatkuvasta noususta, ja gaussin käyrän mukaisesti ei ole pitkä matka enää suurimpien puolueiden joukkoon. Gallupeiden julkaisussa ei kuitenkaan oteta huomioon, että jatkuva syöttäminen siitä kuinka perussuomalaiset kipuavat kärkeen lisää heidän suosiotaan. Ihmiset haluavat olla voittajien leirissä, kukaan ei halua että oma ääni menee hukkaan, vaan äänejä keinotellaan.

Millä perussuomalaiset menevät eteenpäin? Muutoksen voimalla, mikä olisikaan parempi lupaus kuin luvata muutosta. Kuinka monta kertaa radikaalit mielipiteet omaava, muita puolueita halveksiva ja muutosta lupaava puolue on saavuttanu kansan suosiota? Ja kuinka paljon kyseiset puolueet on välttänyt sanovansa mitä konkreettisia asioita he tekevät? "Korjaamme maahanmuuton, korjaamme kaksikielisyyden". Aiheet ovat niitä, jotka aiheuttavat eniten sanaharkkaa ihmisissä, ja ne luvataan korjata, tapaa tai keinoa ei mainita.

Olisivatko perussuomalaiset näin suosittuja, jos meillä ei olisi ollut vaalirahakohua? Olisivatko perussuomalaiset näin suosittuja, jos muiden puolueiden politikot eivät pitäisi asemaansa itsestäänselvyytenä tai ilman kohua Matti Vanhasesta?

Politikot ovat aina kautta aikojen yrittäneet vedota ihmisiin, ota politikko myyjästä, eli kaiken sanahelinän välistä yritä löytää mitä hän konkreettisesti sanoo. Kuinka monta kertaa luotettavaksi luulemasi myyjä onkin huijannut sinua sanahelinällä, ja olet tuntenut olosi petetyksi jälkeenpäin?

Äänestä oikein, älä sen takia koska muutkin äänestävät, vaan koska sinä koet valitsemasi ehdokkaasi omaksesi. Äänesi ei mene hukkaan, vaikka ehdokastasi ei valittu. Kuinka moni auttaa kaatunutta ihmistä, jos kaikki ajattelee: "Ei minun tarvitse tuota auttaa, kyllä joku noista muista nostaa hänet ylös".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti