Cogitatio conscientia
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
Puhuttelen sinua ilman kaikua
Puhuttelen sinua ilman kaikua.
Näen sinuun ilman heijastusta.
Kuuntelen sinua ilman toistoa.
Tunnen sinut ilman puutumista.
Mieleni on horjuva torni,
joka sinussa lepää.
Kehoni on hykertelevä fasaani,
joka sinulle väreilee.
Jääthän tänne?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti