Elämänjälkeinen elämä kohteena?
Ei ehkä niinkään.
Valitettavasti tämä meidän ainoa elämä tarjoaa meille meidän ainoan toivon.
Toivo ei rakennu ehtymättömään, toivo rakentuu ehtyvään.
Emme löydä itseämme, ellemme katoaisi.
Mitä muka minä olisin?
Mikä muka sinä olisit?
Meidän suurin toivo on
kipu
kaipuu
kyyneleet
kauna
kirous
ja
kuolema
Lopussa on kuitenkin rakkaus.
Ei nyt mitään niin imelää, mutta oikeasti!
Mitä muutakaan löydät täältä?
Rahaa?
Menestystä?
Hedonismia?
Ei.
Älä.
Älä jätä minua.
Rakkautta on rakkaus niin itseäsi, muita ja erityisiä kohti.
Ei niinkään yksilöä, vaan ykseyden täyttymystä.
Ruokaa yhteisöjen.
Juomaa yksilöiden.
Turmiota yhteisten.
Ehtyvien tyyssijassa on vain tilaa rakkaudelle.
Ruusutarhan piikit eivät ketään säästä.
Silti ruusut kauniit,
kaikille piikkien kestäville kukkivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti